Blogi

Titta Vilpa

Rakennuksen kuivaketju kunniaan

Rakentamisen laadun takaa toimijoiden ajantasainen dokumentointi ja valvonta rakentamisketjussa. Laatuketjun vahvuuden määrittää heikoin lenkki. Kun taustalta löytyy Kuivaketju10-toimintamalli, ollaan kosteusvaurioiden ehkäisemisen suhteen jo melko varmoilla vesillä.

Kuivaketju10 on toimintamalli, jonka avulla pyritään estämään mahdollisten kosteusvaurioiden syntyminen rakennusprosessin kaikissa eri vaiheissa. Sen avulla voidaan siis vähentää kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan – ei pelkästään työmaavaiheen aikana.

”Toimintamalliin kuuluu Kuivaketju10-riskilista sekä todentamisohje kymmenelle keskeisimmälle kosteusriskille. Niiden avulla pystymme välttämään yli 80 prosenttia kosteusvaurioista ja aiheutuneista kustannuksista”, kertoo Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä.

Kosteusvaurio voi johtua niin arkkitehtuuri- ja rakenneratkaisuista kuin myös taloteknisistä- ja materiaalivalinnoista. On erittäin tärkeää, että kaikki prosessiin osallistuvat tekijät hallitsevat Kuivaketju10-riskilistan, jotta kosteusriskien syntyminen ja kehittyminen voidaan välttää.

”Siksi hankkeeseen kannattaa hankkia oma kosteuskoordinaattorinsa, jolla on tietoa varmistaa yhdessä prosessin eri vaiheissa osallistujien toimintamallin noudattamista koko prosessin ajan. Hän tarkkailee, että kaikki osapuolet noudattavat sääntöjä”, Seppälä tiivistää.

Suurimpana haasteena asenteiden muutos

Pekka Seppälän mukaan ketjuajattelu alkoi rakennusalan valvonnan ja ammattilaisten keskuudessa reilu kuusi vuotta sitten. Silloin alettiin ymmärtää, että ketjun jokaisessa kohdassa systeemin on oltava aukoton ja asioista on pystyttävä dokumentoimaan läpinäkyvästi.

Jos rakennuttamista ja tilaamista ei hoideta ammattitaitoisesti tai rakennustyömaan jälkeen rakennusta ei käytetä ja hoideta oikein, ei loppulaatu ole hyvä. Vastaavasti tilanne on yhtä huono, jos asenne ei jalkaudu työmaalle. Aukoton rakennusprosessin laatuketju tuottaa tavoitellun tuotteen loppulaadun.

”Pelkkä työmaa on kuitenkin harvoin syypää. Taustalla voivat ovat tiukat aikataulut, budjetit tai liian vähäinen suunnittelu, jonka seurauksena asiat ratkaistaan työmaalla sillä hetkellä parhaalla mahdollisella tavalla.”

Seppälän mukaan suunnittelu tehdään suunnittelutoimistossa, ei työmaakopissa.  Aina täytyy myös muistaa rakentamiset olosuhteet.

”Rakentaminen on erilaista tyynessä säässä kuusen juurella kuin merenrannalla, myrskyssä, tornitalon huipulla”, Seppälä muotoilee.

Rakennuksia pitää rakennusvalvonnan johtajan mukaan myös käyttää ja huoltaa oikein. Jos rakennus on suunniteltu asunnoksi, ei sitä kannata käyttää kokoontumistilana.

”Paljon on kiinni myös asenteesta. Mennään vikaan, jos ajatellaan, että koska näin on tehty ennen, voidaan tehdä vielä tänä päivänäkin. Läpinäkyvä ketjuajattelu ja reaaliaikainen dokumentointi ovat kaiken perusta. Silloin mahdolliseen erheeseen voidaan puuttua saman tien eikä vasta vuosien päästä, jolloin sotku on paljon suurempi ja kalliimpi. On halvempaa tehdä kerralla kunnolla, kuin käyttää lisäresursseja korjaamiseen”, Seppälä korostaa.

Mukana jo lukuisia alan toimijoita

Kuivaketju10 kuuluu osana Rakentamisen laatu ry:n RALA-pätevyyteen ja sertifikaattiin. RALA:ssa yritys kertoo tilaajalleen avoimesti toimintatavoistaan. Erilaisten työkalujen avulla yrityksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään puolueettomasti.

Tällä hetkellä yhteensä 319 suomalaisella rakennusalan yrityksellä, suunnittelutoimistolla tai LVI-toimistolla on RALA-sertifiointi. Rakennusliike Tikakoski on yksi heistä.

”On hienoa, että niin useat alan toimijat – Tikakoski mukaan lukien – ovat ottaneet Kuivaketju10:n hyvin vastaan. Kun yrityksessä tunnetaan toimintamalli ja tiedetään, miten se toimii, ollaan oikealla tiellä”, Seppälä kiittelee.

Haasteena rakennusvalvonnan johtajan mukaan on se, miten ajatus saadaan vietyä läpi myös suurelle yleisölle. Hän vertaakin kuivaketjua ruoan kylmäketjuun.

”Jos jauheliha on ollut pitkään lämpimässä, se ei kelpaa ruoanlaittoon. Jokainen tietää, että kylmäketju on katkennut ja jauhelihaa ei voi syödä. Kuivaketjuun pätee vähän sama asia: Jos rakenne on kastunut, ei se on enää samanlainen kuin kuiva alkuperäinen. Vaikka se saataisiinkin kuivatettua, syntynyt mikrobikasvusto on voinut kapseloitua ja mikrobit ryöpsähtävät esiin, jos rakennus kostuu uudelleen.”  

Myös viranomaisen roolin pitäisi olla riippumaton:

”Kun teemme yhteistyötä alan toimijoiden kanssa, saamme luotua yhdessä fiksuja, läpinäkyviä ratkaisuja, joiden takana kaikki voivat seisoa. Olemme yhdessä ison asian vartijoina”, toteaa Kuivaketju10:n yksi kehittäjä Pekka Seppälä.

Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä
Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä suosittelee Kuivaketju10-toimintamallia.

Tutustu Kuivaketju10-riskilistaan